Kun huominen katosi yöhön

Rakkauden suljettu maailma

Pikkuneiti unenlapsi
vaelteli auringossa
kuunteli lähteen ääntä
kuiskauksia helmeileviä
sinetöidystä ovesta

Pikkuneiti unenlapsi
vaelteli syksyn tuulissa
kuunteli sateen ääntä
kuiskauksia surusta
kadotetusta avaimesta

Pikkuneiti unenlapsi
nukahti talven myrskyihin
sulki silmänsä valolta
unohti kuiskaukset
upposi jäiseen kylmyyteen

Pikkuneiti unenlapsi
odotti kevään poikaa
kuuli hiljaisen äänen
tunsi auringon suudelman otsallaan
ovi oli auennut elämään


Pikkuneiti unenlapsi
kuiskasi tuuleen


”rakastan”