Yö vieri esiin kuin tumma meri
hiljaa liikkuva sävel kertoi pimeydestä
Katso mihin astut
sillä yöllä on tuhat silmää
Anna ajan verkon sulkeutua
maan vaihtaa kesäpukunsa auringonlaskun väreihin
Hän joka muistaa
palaa ensimmäisten kukkien aikaan
mukanaan kaikki se mitä rakkaus on
Siis piiloudu hunnun taakse
ja varo askeleitasi
hiljaa liikkuva sävel kertoi pimeydestä
Katso mihin astut
sillä yöllä on tuhat silmää
Anna ajan verkon sulkeutua
maan vaihtaa kesäpukunsa auringonlaskun väreihin
Hän joka muistaa
palaa ensimmäisten kukkien aikaan
mukanaan kaikki se mitä rakkaus on
Siis piiloudu hunnun taakse
ja varo askeleitasi
4 kommenttia:
Ihana runo!
Minulla on sinulle pieni yllätys blogissani! :)
Minustakin tämä on ihana. Eniten minua nyt uutena blogisi lukijana kosketti tuo otsikkokentän rivi: "Ei minusta ole ihmiseksi, menen rikki niin helposti" Kolahti.
Lämmin kiitos teille molemmille :)
Lähetä kommentti