perjantai 6. elokuuta 2010

Punaista kyynelsadetta


Maailman tuulet kulkivat lävitseni
ja minä katsoin
kun hajosin pieniksi pisaroiksi

Sinuun minä luotin
että pysyisit vierelläni
pitäisit kiinni vaikeimmalla hetkellä
mutta sinä olit jo mennyt
jättänyt minut yksin
elämäni suurimman surun kanssa

Ja minä katson
kun myrsky repii minut irti maasta
ja kuljettaa jonnekkin
missä minäkin voin olla onnellinen

Mutta vielä nyt
minua palelee niin kovin

on niin kylmä





Ei kommentteja: