Kuu menetti tyttärensä

Minulta loppuivat sanat

tuuli pyörremyrskyn tavoin

riuhtaisi ne mukaansa

vei sydämenkin pantiksi

ajan hämärään saakka

pystytti synkän pimeyden

ympärillä itkivät revityt hunnut

keijukaiset paloivat soihtuina

tähdetkin putosivat rymähtäen maahan

tulvavirtojen valuessa taivaasta

Minä hukkasin ne kaikki

kaikki kauniit sanat

enkä jaksanut enää taistella

se viimeinen liekki sammui

kyyneliin